Kategoriat
musiikkiopetus

Musiikkikasvatus Suomessa – mitä musiikilla opetetaan kansan eri ikäryhmissä?

Musiikki on Suomessa kulttuuriarvo, josta on pidetty kiinni jo keskiajan luostarikouluista lähtien. Musiikkiopetus jatkui kirkon piirissä aina vuoteen 1571 asti, ja laulu pysyi koulujen opetussuunnitelmissa yhdessä latinan ja uskonnon rinnalla. Vaikka kansakoululaitos kehittyi, laulu ja musiikki säilyivät osana pakollisia oppi-aineita. Vuonna 1952 kansakoulussa kehitettiin ääntä, heräteltiin sävelkorvaa ja musikaalisuutta, ja kerättiin lauluvarastoa sekä koulun tarpeiden että muiden tilanteiden varalta.

Suomalainen julkinen musiikkikoulutus on nykyään valtion tukemaa. Ajan kuluessa musiikkikasvatuksen kansallisromanttinen ideologia väistyi ja musiikinopiskelu vaihtui itsenäiseksi. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ja Konserttikeskus saivat alkunsa, ja koulujen laulunopetusta täydennettiin eri instrumenttien soittamisella, musiikin kuuntelulla, liikunnalla ja muilla luovuutta edistävillä harjoituksilla. 

Miksi musiikkia opiskellaan?

Laulamisella tuetaan kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä, sekä vilkastetaan aivojen verenkiertoa. Musiikki piristää tai rauhoittaa, lievittää stressiä, masennusta ja kipua. Verenpaine laskee, syke hidastuu ja stressihormonitasot laskevat. Hienoa on, että vaikutus tuntuu riippumatta siitä, onko kyseessä orkesterissa soittava muusikko vai esitystä ihaileva katsoja. 

Musiikki ennen kouluikää kehittää oppimisvalmiuksia

Alle kouluikäisten musiikkiopetus on sekoitus vuorovaikutusta, tunteita ja oppimisen iloa. Muskari eli musiikkileikkikoulu kehittää lapsen oppimisvalmiuksia ja vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta. Ikäryhmät alkavat 3 kuukauden ikäisistä vauvoista ja jatkuvat aina 6 ikävuoteen asti. Ryhmän mukaan tunneilla körötellään, lorutellaan, liikutaan, soitetaan ja kuunnellaan.

Musiikki on vahvasti läsnä muissakin päiväkodeissa ja lapsille järjestetään lastenmusiikin konsertteja. Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan itseään, käyttämään mielikuvitustaan ja tuomaan omia tunteitaan esille musiikin eri keinoin. Musiikilliset kokemukset antavat onnistumisen iloa ja tarjoavat keveän tilaisuuden harjoitella yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Musiikin perusopetus ja musiikkiopistot vahvistavat taitoja

Peruskouluissa musiikin opetus jatkaa myönteisen minäkuvan kehittymistä ja sosiaalisten taitojen kasvun tukemista. Mukaan tulee myös teoreettisempaa tietoa eri soitinten toiminnasta, sävellajeista ja musiikin aika- ja tilannesidonnaisuudesta. Koulussa opitaan, että musiikki on erilaista eri kulttuureissa ja sen merkitys vaihtelee. 

Musiikkiopistot huolehtivat soitto- ja laulukoulutuksen tavoitteellisesta tasolta toiselle etenemisestä. Valinta tapahtuu taitokokeessa, ja opetuksen painotus on usein taidemusiikissa, vaikka myös kansanmusiikkia, jazzia ja popia löytyy opetusohjelmasta. 

Opistoissa opiskellaan orkesteri- ja yhtyesoittimia, kuoromusisointia ja musiikin perusteita, ja ryhmät on suunnattu 7–20-vuotiaille nuorille. Opintokokonaisuuden suorittamisesta annetaan muusta opetusjärjestelmästä itsenäinen päättötodistus, ja opetus tapahtuu yksityistunteina. 

Ammatillinen koulutus ja korkea-asteen koulutus erikoistavat osaamista

Ammatillinen musiikkikoulutus avaa monet ovet. Opiskelu voi keskittyä oopperalauluun, säveltämiseen, tuottamiseen tai musiikinopettajakoulutukseen. Musiikkialan perustutkinto kouluttaa muusikkoja ja antaa valmiudet alan korkeakouluopintoihin. Instrumenttina on usein puhallinsoittimet, kitara, sähköbasso, rummut tai piano. Myös laulu voidaan laskea instrumentiksi. 

Koulutusohjelmaan kuuluu lähi- ja verkko-opetusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Ammatillinen musiikkikasvatus sisältää esiintymisiä, studiotyöskentelyä, ohjelmiston valmistamista, yritystoiminnan suunnittelua ja säveltämistä. Koulutus kestää 3 lukuvuotta ja tutkintoon voi liittää lukio-opintoja.

Musiikin korkea-asteen koulutuksessa hyödynnetään kansainvälisen huippututkimuksen mukanaan tuomia tuulia. Taideyliopisto on Suomen korkeatasoisin oppilaitos musiikin opiskeluun. Koulutustarjontaan kuuluu instrumenttiopintoja, kansanmusiikkia ja global-musiikkia, laulua ja oopperaa, musiikin johtamista, orkesterisoittimia, sävellystä sekä valo- ja äänitekniikkaa. 

Kandidaatti ja maisteriohjelmat huipentuvat tohtorikoulutukseen, ja hakuprosessiin kuuluu riittävän pohjakoulutuksen lisäksi englannin kielitaitovaatimus, ennakkotehtävät ja valintakoe, jossa pääinstrumentin lisäksi testataan yleismusiikillisia taitoja. Opiskelijat oppivat hallitsemaan eri musiikkityylejä useilla soittimilla, johtamaan kuoroa tai yhtyeitä sekä sovittamaan musiikkia erilaisille kokoonpanoille.

Yksityinen musiikinopetus ja kansanopistot sopivat kaikille

Kaikkien ei suinkaan tarvitse tehdä musiikista itselleen ammattia. Yksityiset musiikkitunnit sopivat laulajille ja eri instrumenttien soittajille, jotka haluavat oppia uutta tai hienosäätää jo osaamiaan taitoja. Musiikki toimii terapian lailla – se vaikuttaa hengitykseen, veren hormonipitoisuuksiin ja lihasjännitykseen, ja tuottaa mielihyvää. 

Kansanopistot ympäri Suomea tarjoavat lukuvuoden mittaista syväsukellusta musiikin maailmaan, taitoja elektronisen musiikin tuottamiseen ja biisintekoon ja mahdollisuuksia harrastaa popia ja rockia. Musiikkiteknologia-linja voi toimia ponnahduslautana ammatilliseen musiikin tekoon ja parantaa valmiuksia jatkokoulutukseen pääsemiseksi. Esimerkiksi pelimusiikki-linja tarjoaa käytännönläheistä osaamista pääaineen lisäksi oman osaamisen markkinoinnista ja alaan liittyvästä yrittäjyydestä.

Haku tapahtuu opistojen antamien hakuaikojen puitteissa verkossa, ja prosessiin kuuluu valintahaastattelu. Kysymyksillä kuitenkin kartoitetaan jo olemassa olevien taitojen sijaan hakijan motivaatiota ja sitoutumista alkavaan kurssiin. Kansanopistojen musiikin koulutus on tarkoitettu kaikille eikä aikaisempia musiikkiopintoja vaadita. Jokaisella on lupa soittaa ja laulaa!